torstai 8. marraskuuta 2012

Maanan... Siis torstai 8/11/12

Tiedättekö kun joskus mikään ei vaan onnistu ja kaikki menee pieleen aamusta asti. Tänään on just sellainen päivä. Aamulla noustessa huomaa ensimmäisenä että on aivan jumalaton päänsärky, joka ei edelleenkään oo helpottanut. Koko ajan pyörii mielessä että pitäis tehdä töitä ja opiskella, mies ei oo muistanut viedä roskapussia lähtiessään, joulukuusesta (kyllä, meillä on jo joulukuusi, siitä kohta lisää) on tippunut lasipallo joka on nyt sirpaleina lattialla, tiskikoneen saa taas kerran järjestellä kokonaan uudelleen ennen kuin sen voi laittaa päälle, palleroinen ei kertakaikkiaan suostu syömään puuroa vaikka on vedellyt sitä onnellisena jo monta päivää aamuin illoin.



Tällaisina päivinä pitäisi varmaan yrittää olla iloinen pienistä asioista ja muistaa, että lopulta meillä on kaikki ihan hyvin, mutta ainakin mulle se on välillä tosi vaikeeta. En tiedä johtuuko se siitä että oon tällä hetkellä päivät kaksin lapsen kanssa kotona ja koko ajan mielessä pyörii asiat jotka täytyis hoitaa mutta ei oo aikaa, vai siitä että tää aika vuodesta on aina jotenkin tosi rankkaa mulle. Ehkä oon vaan yleisesti vähän uupunut.

Tänään kun mies tulee kotiin, ajattelin lähteä melkeinpä samalla oven avauksella, käydä hakemassa Arnoldsilta toastin ja kanelikahvin ja painella tanssikoululle zumbaan ennen omaa tuntiani. Miehelle tätyy vaan muistaa sanoa ettei vedä pultteja tästä pienoisesta kaaoksesta joka täällä vallitsee tällä hetkellä, vaan keräilee tavaroita jos ehtii, ja jos ei ehdi niin mä siivoan huomenna joka tapauksessa.



Haluaisin saada jostain vähän energiaa kaiken mukavan suunnitteluun, ainakin isänpäivän ja joulun. Meidän piti tosiaan viettää joulua 24.11., meidän hääpäivänä, koska joulu on mulle tärkeä ja tänä vuonna ei olla joulua Suomessa. Olisin halunnut esitellä kaikki mun jouluperinteet ja suomalaiset jouluruuat. Kuitenkin tänään iski sellainen olo että antaa olla, en jaksa. Nyt on ihan riittävästi muutakin stressattavaa, en jaksa viettää sellaista joulua kun haluaisin.

En yleensä oo mikään joulunstressaaja, mutta haluaisin ehtiä tekemään piparitaikinan ja laatikot itse ja aattoaamuna taatelikakun ja riisipuuroa. Jotenkin ajattelin että jos vieteään joulua ihan väärään aikaan, niin haluaisin ainakin pitää perinteet samanlaisina, mutta en nyt vaan jaksa. Parempi ehkä olla viettämättä joulua kun ottaa turhaa stressiä siitä(kin).


Isänpäivänä mennään mun isän luokse syömään, mikä on ajatuksen tasolla ihan kivaa, mutta käytännössä tarkoittaa uuvuttavaa tulkkaamisen ja ristikuulustelusta selviämisen sekoitusta. Lahjan onneksi onnistuin hankkimaan salaa ;)

Ehkäpä jätetään joulu väliin ja tehdään jotain muuta mukavaa hääpäivän kunniaksi :)

Mitä teidän marraskuun harmauteen kuuluu?

besitos
Taru

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti