Tällaisina päivinä pitäisi varmaan yrittää olla iloinen pienistä asioista ja muistaa, että lopulta meillä on kaikki ihan hyvin, mutta ainakin mulle se on välillä tosi vaikeeta. En tiedä johtuuko se siitä että oon tällä hetkellä päivät kaksin lapsen kanssa kotona ja koko ajan mielessä pyörii asiat jotka täytyis hoitaa mutta ei oo aikaa, vai siitä että tää aika vuodesta on aina jotenkin tosi rankkaa mulle. Ehkä oon vaan yleisesti vähän uupunut.
Tänään kun mies tulee kotiin, ajattelin lähteä melkeinpä samalla oven avauksella, käydä hakemassa Arnoldsilta toastin ja kanelikahvin ja painella tanssikoululle zumbaan ennen omaa tuntiani. Miehelle tätyy vaan muistaa sanoa ettei vedä pultteja tästä pienoisesta kaaoksesta joka täällä vallitsee tällä hetkellä, vaan keräilee tavaroita jos ehtii, ja jos ei ehdi niin mä siivoan huomenna joka tapauksessa.
Haluaisin saada jostain vähän energiaa kaiken mukavan suunnitteluun, ainakin isänpäivän ja joulun. Meidän piti tosiaan viettää joulua 24.11., meidän hääpäivänä, koska joulu on mulle tärkeä ja tänä vuonna ei olla joulua Suomessa. Olisin halunnut esitellä kaikki mun jouluperinteet ja suomalaiset jouluruuat. Kuitenkin tänään iski sellainen olo että antaa olla, en jaksa. Nyt on ihan riittävästi muutakin stressattavaa, en jaksa viettää sellaista joulua kun haluaisin.
En yleensä oo mikään joulunstressaaja, mutta haluaisin ehtiä tekemään piparitaikinan ja laatikot itse ja aattoaamuna taatelikakun ja riisipuuroa. Jotenkin ajattelin että jos vieteään joulua ihan väärään aikaan, niin haluaisin ainakin pitää perinteet samanlaisina, mutta en nyt vaan jaksa. Parempi ehkä olla viettämättä joulua kun ottaa turhaa stressiä siitä(kin).
Ehkäpä jätetään joulu väliin ja tehdään jotain muuta mukavaa hääpäivän kunniaksi :)
Mitä teidän marraskuun harmauteen kuuluu?
besitos
Taru
Tänään kun mies tulee kotiin, ajattelin lähteä melkeinpä samalla oven avauksella, käydä hakemassa Arnoldsilta toastin ja kanelikahvin ja painella tanssikoululle zumbaan ennen omaa tuntiani. Miehelle tätyy vaan muistaa sanoa ettei vedä pultteja tästä pienoisesta kaaoksesta joka täällä vallitsee tällä hetkellä, vaan keräilee tavaroita jos ehtii, ja jos ei ehdi niin mä siivoan huomenna joka tapauksessa.
Haluaisin saada jostain vähän energiaa kaiken mukavan suunnitteluun, ainakin isänpäivän ja joulun. Meidän piti tosiaan viettää joulua 24.11., meidän hääpäivänä, koska joulu on mulle tärkeä ja tänä vuonna ei olla joulua Suomessa. Olisin halunnut esitellä kaikki mun jouluperinteet ja suomalaiset jouluruuat. Kuitenkin tänään iski sellainen olo että antaa olla, en jaksa. Nyt on ihan riittävästi muutakin stressattavaa, en jaksa viettää sellaista joulua kun haluaisin.
En yleensä oo mikään joulunstressaaja, mutta haluaisin ehtiä tekemään piparitaikinan ja laatikot itse ja aattoaamuna taatelikakun ja riisipuuroa. Jotenkin ajattelin että jos vieteään joulua ihan väärään aikaan, niin haluaisin ainakin pitää perinteet samanlaisina, mutta en nyt vaan jaksa. Parempi ehkä olla viettämättä joulua kun ottaa turhaa stressiä siitä(kin).
Isänpäivänä mennään mun isän luokse syömään, mikä on ajatuksen tasolla ihan kivaa, mutta käytännössä tarkoittaa uuvuttavaa tulkkaamisen ja ristikuulustelusta selviämisen sekoitusta. Lahjan onneksi onnistuin hankkimaan salaa ;)
Ehkäpä jätetään joulu väliin ja tehdään jotain muuta mukavaa hääpäivän kunniaksi :)
Mitä teidän marraskuun harmauteen kuuluu?
besitos
Taru
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti