Eilisen tapaturmat ei suinkaan jääneet tuohon yhteen, nimittäin aamulla mun ihana aamiainen parvekkeella päättyi siihen että ampiainen (tai yöllisen googlailun perusteella kimalainen) oli jotenkin päätynyt mun paidan sisään ja sain selkäni täyteen ihottumaa ja punaisia paukamia. Ne on muuten edelleen pirun kipeitä, auts! Sitten lueskelin vielä että kimalainen (eli vanhalta englanninkieliseltä nimeltään dumbledore !! ) on yleensä ihan leppoisa pörräilijä, joka elää maan tasalla ja pölyttelee vaan tyytyväisenä kukkia. Ei hemmetti mikä tuuri, miten ihmeessä se oli päässyt tänne kuudennen kerroksen tasalle, kaikki yhtä parvekelasia lukuunottamatta oli kiinni, ja sitten vielä mun maastokuvioisen paidan sisään. En ollut edes laittanut hajuvettä eikä siinä vaiheessa ollut enää ruokaakaan partsilla, kukkia ei ole ollutkaan missään vaiheessa. Ugh. Jäi pieni kammo.
Ystävälläni on pieni vauva ja Adia vähän mietitytti että uskaltaakohan siihen vauvaan nyt koskea :D Adikin oli liikkeellä pehmeissä sävyissä.
Myöhään illalla päätin vielä leipaista piirakan, tällä kertaa mansikka-vaniljaisen. Alkuperäinen ohje mansikka-raparperi piirakkaan löytyy täältä, tätä tehdessäni vaihdoin vain raparperijugun vaniljarahkaan ja laitoin reilummin mansikoita :)
Mitäs mieltä olette kimalaisista, lasten kaatuiluista, pehmeistä sävyistä tai kesäisistä piirakoista? :)
Besitos,
Taru
Myöhään illalla päätin vielä leipaista piirakan, tällä kertaa mansikka-vaniljaisen. Alkuperäinen ohje mansikka-raparperi piirakkaan löytyy täältä, tätä tehdessäni vaihdoin vain raparperijugun vaniljarahkaan ja laitoin reilummin mansikoita :)
Mitäs mieltä olette kimalaisista, lasten kaatuiluista, pehmeistä sävyistä tai kesäisistä piirakoista? :)
Besitos,
Taru
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti