sunnuntaisafkat

Just tällaiset sunnuntait on parhaita: takana hyvät yöunet, makea aamiainen, aurinko paistaa ja on koko päivä aikaa tehdä kaikkea sitä mitä ei arkena ehdi. Paluu arkeen osoittautuikin helpommaksi kun mitä ajattelin, koska Dee saikin yllättäen lisää vapaapäiviä. Adi oli yökylässä mummulassa joten ehdin tehdä aamulla (eli puolenpäivän aikaan) vähän töitä partsilla auringosta nauttien, harvinaista herkkua ;) Saatiin vihdoin parin kuukauden odotuksen jälkeen parvekelasit ja täytyy sanoa ettei oo mitään parempaa kun avata partsin ovi aamulla ja tuntea kun ihanan kuuma ilma lävähtää kasvoille :)

Aika usein käy niin että jos Adin takia ei oo ihan pakko laittaa ruokaa, en sitä tee, mutta tänään houkuttelin äitin meille syömään ja ajattelin kokeilla jotain uutta. Näin vähän aikaa sitten jossain ruokaohjelmassa hyän oloisen kanaohjeen ja pääsin tänään testaamaan sitä.

Kyseessä on siis täytetty kananrinta, tai tässä tapauksessa fileepihvi, koska niitä meillä sattui olemaan.

Tarvitset

• (oliivi)öljyä
• broilerin rintafileitä (n. 1 per hlö)
• aurinkokuivattua tomaattia
• fetajuustoa
• basilikaa
• persiljaa

                                                                                                            

Silppua basilika, persilja, aurinkokuivatut tomaatit ja feta, ja sekoita ne keskenään.

Tee kanafileisiin tasku. Helpoin vaihtoehto on siis rinta, jossa on jo valmiina pieni tasku, jota ei tarvitse kuin hiukan suurentaa. Filepihveihin tein taskun leikkaamalla molemmille sivuille taskun keskeltä alkaen, eli siis käytännössä tein yhden ison "pussukan" joka on keskeltä auki.

Taskut täyteen ja kanat pannulle!

Meidän pannussa ei ole kantta, joten pistin päälle leivinpaperia. Yhteensä paistelin kanoja ehkä puolisen tuntia, välillä käännellen, mutta ne varmasti kypsyvät oikeasti nopeammin. Kypsyysneurootikko täällä, hei! ;)

Paloittelin kypsät kanat pieniksi paloiksi, ihanteellista ruokaa siis 1-vuotiaalle (tai 1-vuotiaan vanhemmille) kun ei tarvitse erikseen paloitella. Päälle heittelin vielä hiukan persiljaa ja basilikaa. Lisukkeena oli valkosipuliriisiä (eli siis kypsän riisin joukkoon valkosipulinkynsi ja hiukan öljyä) ja salaattina ihan vaan tomaattia ja avokadoa.

Käytiin tänään iltapäivällä rantsussa ja mulla oli kamera mukana, mutta kuvaaminen osoittautui aika mahdottomaksi Adin juostessa ympäriinsä. Harvoin mielestäni Suomessa on näin ihania päiviä, aurinko on paistanut pilvettömältä taivaalta ihan aamusta asti ja rannallakin tarkeni jopa olla bikineissä. Veteen asti en kyllä päässyt, enkä näillä näkymin pääse tänä(kään) kesänä :D

Olin pitkään sitä mieltä että mekot ei mitenkään sovi mulle, mutta tänä kesänä oon jotenkin herännyt huomaamaan että mekot (ja hameet!) on sittenkin ihan kivoja. Tämän valkoisen high-low mekon ostin matkaa varten Ellokselta, mutta en sitten muistanut pakata sitä mukaan. Onneksi sille on ollut kuitenkin käyttöä Suomessakin. Kultainen ohut vyö on yhdestä matkalta ostamastani mekosta, matkaostoksista tulee juttua kunhan saan vaatteet pestyä ja kuvattua :)

Toinen asia johon olen havahtunut tänä kesänä on bb-voiteiden ihanuus. Ostin aikoinaan ensimmäistä Kuubanmatkaa varten Diorin sävyttävän päivävoiteen 20 suojakertoimella, mutten oikein ikinä oppinut käyttämään sitä. Samoin kävi aikoja sitten ostamalleni Garnierin bb-voiteelle. Jotenkin lopputulos tuntui aina liian rasvaiselta ja väärällä tavalla peittävältä, eikä sävykään ollut ikinä kohdallaan. Tänän kesänä vihdoin sekä Dior että Garnier ovat tyhjentyneet! En tiedä onko ihokin paremmassa kunnossa, mutta jotenkin en tunne kaipaavani meikkivoidetta ollenkaan. Ainoa miinus on että edelleen vaaleimmatkin sävyt tuntuvat melkein liian tummilta. Meikin suhteen olen muutenkin viimeaikoina keskittynyt hehkuvaan ihoon, puutereihin ja poskipuniin, ja unohtanut rajaukset ja luomivärit kokonaan. Yritän kuvailla teille huomenna kivan poskipunakikan kesäisen hehkuvaan meikkiin ;)

Täällä alkaa olemaan iltapala-aika käsillä, päivän lempparihetki koska se tarkoittaa sitä että ruvetaan rauhoittumaan Adin kanssa. Sunnuntai-iltaisin hemmottelen itseäni myös majoittumalla sohvalle Kostoon ja Smashiin uppoutuen, jipii!

Besitos,
Taru